Tasoitusmaratonin jälkeen

Uskallanko sanoa ääneen… Tasoitusten kanssa lähestytään valmista. Remontin kivuliain, pitkäveteisin ja hermoja kuormittavin vaihe alkaa viimein olla takana. Blogissa on ollut hiljaista, sillä juuri mitään raportoitavaa ei ole ollut. Olemme käyttäneet tämän ajan seinien uudelleen rappaamiseen, tasoitukseen ja loputtomaan hiontaan.

Lähes kaikki asunnon seinät oli päällystetty alkuperäisillä rappauksilla, joista osa oli vuosikymmenten aikana irronnut taustastaan. Koputtelimme seinät läpi, ja naputtelimme kaikki kopo-kohdat alas. Niitä oli paljon. Vaikka niitä olisi kuinka paljon, tiedän nyt että kannattaa kerralla naputella alas KAIKKI irtonainen, eikä yrittää säästää pintaa kun operaatio näyttää paisuvan koporappauksen ulottuessa yhä pidemmälle. Sen nimittäin joutuu ottamaan alas joka tapauksessa, ja selviää huomattavasti vähemmän pahalla mielellä, kun tämän tekee heti eikä vasta muutaman rappauskerran jälkeen. Just sayin’.

Alas tiputellut rappauskohdat rappasimme uusiksi muurarin suosittelemalla karkeammalla KS 50/50 seoksella, jolla pystyy tekemään nopeita täyttöjä. Nopeus on toki suhteellinen käsite, kun tekijöillä ei ole aikaisempaa rappaamismenneisyyttä. Tekemällä oppii, virheistä erityisesti ja näiden viikkojen jälkeen voisin jo melkein uskaltaa sanoa, että nyt ollaan jo hajulla siitä, mistä rappaamisessa on oikeastaan kysymys.

Ilahduttavia asioita ovat myös ammattilaisten knoppitiedot jälkikäteen , kun hermoista on luovuttu jo aikaa sitten. Hioimme esimerkiksi karkeaa rappauspintaa ensin paperilla, vain todetaksemme sen olevan lähes yhtä tehokasta kuin seinään puhaltaminen. Suosituksesta ostimme hiomakiven seinän hinkkaamiseen, josta on kasvanut näiden viikkojen aikana ehdoton inhokkityökaluni. Eilen, viimeistellessämme pintatasoituksia, kuulimme maagisesta rautatyökalusta, jolla saa rouhittua karkean ja kovan pinnan kädenkäänteessä. Ehkä ensi projektissa sitten.

Kun roilot ja kopot oli saatu täytettyä, pääsimme pintojen ylitasoituksen kimppuun. Tasoitukseen valittiin Weberin LR+ suosituksesta, erityisesti arvostin kommenttia “helppo hionta”. Ylitasoituksella oli lopulta valtava vaikutus, sillä vaalea laasti muutti tumman luolan ja samalla mielialan sävyn takaisin vaaleaan. Tuli fiilis, että harppasimme valtavasti eteenpäin remonttikuopasta kohti valmista asuntoa. Ajattelimme pitkästä aikaa jälleen, että ehkä tästä voi sittenkin tulla hyvä.

Ikkunasyvennykseen levitimme testimielessä märkätilaan tarkoitetun laastin. Ikkunoiden reunat ovat pahamaineisia paikkoja laastin pitävyyden kannalta, ja edelliset kerrokset olivat irtoilleet tehokkaasti. Rapsuttelimme ylimääräiset irti, ja levitimme tilalle samaa kamaa mitä kylpyhuoneeseen ja keittiön vesipisteen kohdalle laitettiin. Nähtäväksi jää, pitääkö tämäkään tasoite kosteassa ja lämpötilavaihteiluille alttiissa paikassa, mutta paremmat todennäköisyydet arpoisin tälle kuin perusseinätasoitteelle.

Viimeiset päivät olemme tehneet viimeisiä korjailuja tasoitukseen, buukkailleet ammattilaisia tekemään töitä joihin emme aio itse koskea ja suunnitelleet seuraavia työvaiheita. Viikonlopun ohjelmassa on kylpyhuoneen seinien rakennus, jotta lattia päästään valamaan toivottavasti jo ensi viikolla. Lisäksi tulossa on pohjamaali seiniin (jee!) ja jälkikäteen muuratun kökön purkamisoperaatio kakluunin edestä (tuplajee!). Sormet ristissä odotellaan, onko kökkö muurattu vain koristetarkoituksessa, vai onko sillä haluttu peitellä esimerkiksi hajonneita laattoja.

Viimeisen purkuvaiheen jälkeen päästäänkin yhteen eniten odottamistani vaiheista: lattian hiontaan. En malta odottaa, että näen lopputuloksen.

Loppuun vielä vinkki: jos haluat seurata kuulumisia reaaliajassa, kannattaa käydä tsekkaamassa instagramin puolella. Päivitän profiiliin @impossible.site päivittäin uusimmat vaiheet.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *